perjantai 24. heinäkuuta 2009

Siivoatko sinä vai haetaanko ammattilainen?

Tällä viikolla ilmestyneessä Trendi-lehdessä (elokuu 2009) kirjoitti Jenni Leukumaavaara siivoojista otsikolla ”Paskaduunissa”. Teksti tuo hauskasti esiin sen, että siivoustyöstä voi nauttia, mutta muistuttaa myös siitä, että siivoojia ei erityisemmin arvosteta.

Itselläni heräsi tekstistä moniakin ajatuksia. Ensiksi tulin kateelliseksi Salla Eskeliselle, joka siivoaa Stockmannilla. ”Kalliita kodinkoneita ja lastenvaatteita pursuava neloskerros on hänen hiljainen valtakuntansa”, kerrotaan tekstissä. Millaista olisikaan, kun työtään saisi tehdä rauhassa, hiljaisuudessa. Itse olen varmaan liikaa kärsinyt oman työni meluisasta ympäristöstä.

Ihmetystä herätti, että siivoojan pitäisi olla huomaamaton ja ulkoisesti mitäänsanomaton. Siivoojalla ei saa olla piristävää tatuointia kaikkien nähtävillä, eikä kajalia ja luomiväriä saa laittaa oman mielen mukaan. Aika hullua. Kieltämättä ihmettelen muutoinkin sitä, että monissa töissä vaaditaan neutraalia ulkoista olemusta. Miksi ei saisi olla räväkkä? No, itsekin otin hiuksiin vain punaista väriä tumman sekaan, kun tiesin, että saattaa olla tulossa työhaastatteluja. Alla oleva piristeväri – joka piti poistaa – oli violetti. Olen siis massan mukana menevä pelkuri-luuseri.

Seuraavaksi tulee vaatimus: siivoojille lisää palkkaa! Trendin mukaan puhdistuspalvelualalla hankkii keskimäärin 1300 euroa kuussa. Ja sillä rahalla siivoojat tekevät kaiken sen, mille me muut nyrpistelemme nenäämme. Kuten siivoavat vessat, joihin on kuseskeltu ympäriinsä.

Olen kuullut, että jotkut ihmiset ovat niin tärkeitä omasta paikastaan työpaikan hierarkiassa, etteivät viitsi noteerata millään tavalla niitä, jotka ovat hierarkiassa alempana. Minusta se tuntuu käsittämättömältä. Itse välitän hierarkioista aika vähän. En halua erityisemmin edetä urallani: minulla on vain sellainen haave, että saisin pysyvän työn, jossa viihtyisin.

Olen huomannut, että istun kahvitauoilla helposti sellaisten työntekijöiden seuraan, joita ”ylempänä” muka olen. Eipä siellä sitten välttämättä muita itseni kanssa ”samalla tasolla” olevia istukaan. Juttelen myös mielelläni käytäviä pyyhkivien siivoojien kanssa – olisivat muuten tervetulleita samaan kahvihuoneeseen. He ovat sitä paitsi sen verran käytännönläheisiä ihmisiä, että pelastavat minut, kun pula tulee, kun haahuilen, miten pitäisi toimia esim. jonkin löytämäni ongelmajätteen kanssa. Olen myös itse niin epäsiisti, että ihailen sitä, että toiset osaavat laittaa asiat järjestykseen ja pitää pölyt poissa.

Minusta ei olisi tekemään siivoojien työtä. En varsinaisesti rakasta kemikaaleja ja olisin kauhuissani, jos joutuisin siivoamaan jonkun tuntemattoman ulosteisiin tai oksennukseen sotkeman wc:n. Minusta se, että itse olen kaikkeen tähän kykenemätön, on jo yksi pätevä syy arvostaa siivoojia.

4 kommenttia:

  1. Ehdottomasti saat kopioida ja linkkikin on kiva! Ylläri että innolla odotan! :D Täydennän muutamia hyviä kirjoja jotka itse olen lukenut, aiheen "kirja" alle omaan blogiini, jos sieltä joku herättäisi kiinnostuksesi. :) Ilo jakaa kirjaihmeitä muiden kanssa.

    Se Coelho tosiaan on kääntänyt mun pään aikoinaan "totaalisesti" :DDD Kävin itseasiassa hänen kanssaan myös sähköpostitse meilivaihtoa hetken tovin reilu vuosi sitten kun oli ihan kommentoitavaa ja yllättäen hän henkilökohtaisesti jaksoi vastatakin! Huh! :D Mies on siis Brasilialainen, about 60 vuotias setä :D

    VastaaPoista
  2. Olipas hyvä kirjoitus. En osaa oikein mitään lisätä, koska olen sattumoisin hyvin samaa mieltä.

    VastaaPoista
  3. Belja - postaus tulee sitten joskus elokuun alun jälkeen. Huomenna on nimittäin lähtö 10 päivän matkalle. Mutta kiitos.

    Elegia - kiitoksia kehuista. On aina kiva tietää, kirjoittaako täällä toisten mielestä järkeviä vai jotain aivan ihme tuubaa. :)

    VastaaPoista
  4. TämäKIN kirjoituksesi on loistava!

    Minäkin teen monen mielestä paskaduunia - onhan myyjien palkat samaa tasoa kuin siivoojilla. Minulle riittää kuitenkin se, että tykkään työstäni todella paljon. Osaan vaatia itselleni arvoistani kohtelua niin työnantajalta kuin asiakkailtakin. Ilman minua asiakkaat eivät saisi tuotteita mitä haluaisivat eikä pomoni rikastuisi. Minäkö siis teen paskaduunia..? =)

    Siivoojien (nykyisin siistijä) kohtelu on joissakin firmoissa todella törkeätä! Heitä ei tervehditä eikä heidän työtään helpoteta millään tavalla. Heille osoitetaan, että he ovat "vain" siivoojia. Minua kyrsii sellainen todella rankasti.

    Tuo musta kisu on muuten ihanaakin ihanampi, kun se seurailee kirjoitustani silmä tarkkana. =D

    VastaaPoista