Hyvä uutinen on lisäksi se, että aika monista muistakin huonoista tavoista on vaikka minkälaista hyötyä. Esimerkiksi laiskottelu pidentää ikää. Loistavaa, nyt vain sohvalle makoilemaan! Mutta onko se laiskottelua, jos lukee samalla kirjaa? Ilmeisesti ei, koska laiskottelusta kerrotaan seuraavaa: ”Laiskottelun yhteydessä harrastettava haaveilu ja mietiskely aktivoivat aivoja ja auttavat käsittelemään kokemuksia.” Kirjaa lukiessa ei voi haaveilla ja mietiskellä aivan omiaan, mutta kyllä lukeminenkin on hyväksi terveydelle. Se ei vain ole huono tapa, ja siksi sitä ei ole otettu tällä kertaa esiin. Niin sen täytyy olla.
Kotitöiden välttelystä on se hyöty, ettei kodista tule kliinisen puhdas. Jos elää suunnilleen steriilissä ympäristössä, saa sitten kaikki pöpöt, kun menee muualle – eihän hyperpesuaineilla päivittäin jynssätyssä kodissa pysty kehittämään minkäänlaista vastustuskykyä. Ihanaa, koko ajan ei tarvitse jynssätä! Mutta miten saisikaan pidettyä tavaransa järjestyksessä – ja jynssättyä edes vähän?
Musiikkiakin pitäisi ajoittain kuunnella kovalla, ja nimenomaan raskaampaa musiikkia. Hyvä! Minulle riittää raskaudessa Rammstein oikein hyvin ja kyllä se paremmalta kuulostaakin sopivan kovalla. On siis oikein mukava kuulla, että kun kuuntelee musiikkia kovalla, saa nauttia suuremmasta mielihyvästä myös sen jälkeen, kun on lopettanut kuuntelun. Sen verran aion kuitenkin rajoittaa, että säästän kuulokykyni normaalina.
Sänkyäkään ei tarvitse pedata, koska jos peitot jättää hujan hajan, pölypunkit kokevat ympäristön liian kuivaksi – kun hikikin pääsee haihtumaan – ja lähtevät lätkimään (ainakin osittain).
Sen sijaan en pidä erityisemmin siitä, että stressistä on hyötyä. Jos on stressaantunut vain lyhyen aikaa ja siedettävässä määrin, pystyy muistamaan asiat paremmin ja jopa omaksumaan uutta paremmin. Eli pitäisikö kehitellä stressiä silloinkin, kun on ihan cool olo? Minulla ei kyllä lähes koskaan ole, joten pystyn varmasti saamaan stressin hyötyvaikutukset itselleni ilman mitään ponnisteluja.
Toi oli mustakin aivan huippu artikkeli ja olen samaa mieltä ainakin tuon kiroilun ja musiikin kuuntelun suhteen!
VastaaPoistaTuo pölypunkki-juttu on muuten ihan legendaa. Tässä hiljan joku tyyppi teki tutkimuksen, jossa tutki ihmisten petivaatteita mikroskoopilla eikä löytänyt koko tutkimuksen aikana yhtä ainoaa pölypunkkia. Se on siis petivaateteollisuuden luoma illuusio, että sänkymme vilisisi pölypunkkeja. Niitä ei nykypäivän kuivassa huoneilmassa enää ole petivaatteissa tai muuallakaan.
Mielenkiintoisia juttuja. Uskon myös, että laiskottelusta on hyötyä, mutta tuo stressin hyödyllisyys onkin jo toinen juttu. Ei siitä taida olla muuta hyötyä kuin, se että jaksaa laiskotella paremmin. =)
VastaaPoistaTiina kirjoitti asiaa pölypunkeista. Olin huonekalumyyjänä silloin, kun Hesari julkaisi sivun kokoisen kuvan pölypunkista. Siitä nousi hirmuinen paniikki ja ihmiset lähtivät ostamaan uusia patjoja ja petauspatjoja. Markkinoille tuli heti myös ns. pölypunkkivapaita tuotteita. HAH HAH! Oli siinä kyllä vaikea myydä niitä tuotteita, kun ei itse uskonut niiden järkevyyteen.
Ihan uusi juttu minulle tuo pölypunkkiasia. Minäkin luulin, että niitä suorastaan vilisee vuodevaatteissa. Missä ne sitten luuraavat?
VastaaPoistaTämä oli ihana tutkimus, sillä nyt saa ihan hyvällä omallatunnolla olla vähän laiska ja kiroillakin ;-) Minä olen ollut aina vähän liiankin ärhäkkä noiden ärräpäiden kanssa, mutta kun perkele on niin hyvä sana! Se on niin voimauttavaa päräyttää ilmoille, silloin kun iskee varpaansa pöydän jalkaan tai kaataa kupin teetä pöydälle =)
VastaaPoistaMinustakin juuri tuo perkele on äänteellisesti ihan yliveto kirosana, hyvin voimakas ärrineen. En ihan heti usko, että yhtä voimakasta sanaa löytyy ihan joka kielestä. Englannin kielihän on tunnetusti kirosanojensa osalta aivan lälly, vaikka sitä f-sanaa niin kauhistellaakin.
VastaaPoistaVoi mikä loistava tutkimus! Nyt voin kenties rauhassa jatkaa punkan pohjalla makoilua, haaveilua ja musiikin huudattamista.. ;)
VastaaPoista