Joulunajan vollotus

Joulunaika on ollut minulle iän kaiken itkemisen välttämistä. Kyttäilen joka paikassa soivaa radiota ja toivon, ettei sieltä kuulu se joululaulu. Sillä jos se tulee, kyynelvanat alkavat valua. Jaakko Lyytinen kirjoittaa kolumnissaan Helsingin Sanomissa joululauluista. Hänkin tietää tuon maagisen laulun ja sen voiman. Lyytinen kirjoittaa:

Näistä blueslauluista [hartaat jouluhymnit] rankin on Zacharias Topeliuksen sanoittama ja Otto Kotilaisen säveltämä Varpunen jouluaamuna. Topelius menetti yhden tyttäristään ja molemmat poikansa pikkulapsina. Varpunen kertoo Rafaelista, joka kuoli yksivuotiaana isänsä syliin. Paatuneinkaan taparikollinen ei selviä nelossäkeistön olen pieni veljesi -kohdasta murtumatta.

Itselläni on vain yksi sisarus: pikkuveli, joka tosin on jo raavas mies. Olen vähintään lukioikäisestä säännöllisesti itkenyt, kun kuulen Varpusen jouluaamuna. Lukiossa yritettiin laulaa tuota joululaulua yhteislauluna ennen joulua. Minä aloin vaikeroida, että ei nyt laulettaisi. Opettaja ehdotti, että voisin mennä käytävään siksi aikaa, kun muut laulavat, mutta sitten hän näki, että olin jo sen verran itku kurkussa, että päätti, että jätetäänkin varpuslaulut sillä kertaa väliin.

Näin, että Varpunen jouluaamuna oli jossain listattu kauheimpien joululaulujen listalle. Minusta se ei kuitenkaan ole kauhea, vaikka sen tarina niin surullinen onkin. Itse asiassa se on suosikkijoululauluni, koska sen sävelmä on kaunis ja tarina liikuttava (eikä se haittaa, että se kertoo pikkuveljestä, koska tiedän, että omalla veljelläni on kaikki hyvin).

Nyt aikuisiällä olen löytänyt toisenkin itkettävän joululaulun (tai ei se taida olla varsinaisesti joululaulu, mutta ainakin se löytyy eräältä kotonamme olevalta joululevyltä). Se on nimeltään Kirkossa. Pakanuudestani huolimatta liikutuin vaihteeksi tänään kyyneliin asti, kun kuulin kohdan, jossa lauletaan: ”Minä tahtoisin isä jo kotiin / Isä minua väsyttää.” Liian usein saa kokea itsensä liian väsyneeksi ja haluaisi vain lepoa.

No, joulu on tulossa. Jouluna saa levätä ja itkeäkin, jos kuulee itkettäviä lauluja. Uskon edelleen, että itku auttaa ihmistä jaksamaan. On vain hyvä, että on lauluja, jotka saavat kyynelet tulemaan.