Ymmärrykseni historiasta sekosi nyt kerta kaikkiaan

En ole varsinaisesti mikään satiirin ystävä, koska koen – ehkä turhaankin – etten ymmärrä ainakaan yhteiskunnallisesta satiirista mitään. No, Veikko Huovisen satiirinen näkemys Hitlerin elämästä kiinnosti kuitenkin, ja niinpä luin teoksen Veitikka – A. Hitlerin elämä ja toiminta vuodelta 1971.

En tiedä, miksi, mutta minusta tuo kirjan nimen alaotsikko on jotenkin hupaisa. ”Elämä ja toiminta”. Eikös toiminta kuulu elämään? Teosta itseäänkään ei ole tarkoitus ottaa kovin vakavasti. Se on eräänlainen hupailu historiankirjoituksista. Hitlerin elämä kerrotaan syntymästä – no ei kuolemaan, koska tämän historiankirjoituksen mukaan Hitler ei kuollut bunkkerissaan vaan lavasti sekä itsensä että Göbbelsin kuoleman ja karkasi bunkkerista kauniimpiin maisemiin.

Yhtenä Huovisen pääajatuksena on, että Saksa sai tasan, mitä tilasi. Hitler kirjoitti Mein Kampfin jo nuorena, ja sieltä olisi löytynyt, mitä hän ajoi takaa, mutta kukaan ei viitsinyt lukea. Toinen pääajatus on, että Hitler oli veitikka, joka itse asiassa vain huijasi kaikkia. Ei hän ollut sairas toisen maailmansodan lähetessä loppuaan, vaan hän voi hyvin ja oli jopa urheilullisesti todella hyväkuntoinen. Niinpä hän vain pilke silmäkulmassa suunnitteli perusteellisen huijauksen.

Veitikka on hämmentävää luettavaa, sillä Huovinen kirjoittaa osin ihan oikeaa historiaa, osin aivan omiaan. Joudun taatusti vielä tilanteeseen, jossa selostan innokkaasti – ja varsinkin tosissani – lukeneeni Hitleristä jotain, ja sitten yhtäkkiä tajuan, että lukemani tieto on peräisin Veitikasta eikä sillä ole mitään todellisuuspohjaa. Osa asioista on tietenkin helppo tulkita epätosiksi, mutta aika lailla hyvä olisi tuntea Hitlerin todellinen elämä, että pysyisi paremmin kärryillä tässä satiirissa – tai ainakin siitä irtoaisi varmasti sillä tavoin enemmän.

Huovisen teksti ei naurattanut minua ääneen, mutta kiinnostavaa luettavaa se on. Sen sijaan tekstin yhteyteen liitetyt kuvat ovat mustan huumorin karmivimpia näytteitä. Suurin osa niistä on jollain lailla manipuloitu – ainakin minusta näyttää, että Hitlerin pää on liitetty aivan muihin kuin hänestä otettuihin kuviin. Kuvatekstit ovat osittain teoksen hupaisinta antia. Mutta ainakin yksi kuva on mitä ilmeisimmin aito. Siinä Hitler pitää kädestä lapsia. Kuvateksti sanoo: ”Kysymys: Tämä mieskö antoi juutalaislasten kuolla kaasukammioihin? Oikea vastaus: Tämä mies, Adolf Hitler.” Kuvan ja tekstin yhdistelmä saa selkäpiin karmimaan.