Viikonloppuna ajattelin osallistua WWF:n Earth Hour -kampanjaan. Unohdin tietenkin sammuttaa valot silloin kun piti. Sitten sammutin ja huomasin, että maailma on iltahämärissä todellakin melkoisen hämärä, vaikka kevät onkin kovaa tulossa (kai). Sytytin kynttilän ja istuin sen valossa etsimässä lehdistä sopivia käsityömalleja.
Ajatus oli kaunis, mutta minä selvästikin paha ihminen. Aloin vilkuilla kelloa ja toivoin, että aika jota elimme olisi jo 21.30. Olisin varmaan voinut säästää energiaa ja luontoa ja maailmaa milloin muulloin vain paitsi silloin kun olin juuri innostunut selailemaan hyllyihini kertyneitä lehtiä.
Kellon lähestyessä puoli kymmentä menin seisomaan keittiön ikkunan ääreen, jotta näkisin, kuinka monet valot syttyisivät, kun kello tulisi puoli kymmenen. Oikeastaan mitään ei tapahtunut. Ne, joiden valot olivat poissa, olivat ilmeisesti lähteneet jo alkuillasta kapakkaan.
Kuinka paljon ihmiset oikeasti välittävät? Kuinka paljon esimerkiksi minä uskon, että voin vaikuttaa asioihin, jotka eivät ole yhden ihmisen käsissä? En varmaan kovinkaan paljon, koska taidan olla liian pessimistinen ja kyyninen. Lienee parasta yrittää säästää maailmaa omissa pienissä ratkaisuissaan, mutta pitää valot päällä silloin, kun pimeys todella täyttää maan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti