Legenda Suojelijoista

Pöllöt ovat viehättäviä ja mystisiä lintuja, joissa on aivan erilaista ylväyttä kuin vaikkapa keskimääräisessä pikkulinnussa. Nyt se on sitten tullut selväksi myös animaatioelokuvien ystäville. Legenda Suojelijoista kertoo nimittäin lähes pelkästään pöllöistä – niin, ja yhdestä käärmeestä, joka on lastenhoitaja.



Soren ja Kludd ovat pöllöveljekset, joilla on erilainen luonne. Kiltimpi Soren ihailee tarinoita Ga’Hoolen pöllöistä ja heidän sankariteoistaan. Hän uskoo Suojelijoihin, joilla on uljas menneisyys. Sorenin veli puolestaan on ainakin olevinaan kovempi. Niin tai näin, pöllöveljekset siepataan ja viedään pahispöllöjen valtakuntaan, jossa maailman ruhtinaiksi haluavat pöllöt huumaavat heikkoja ja kasvattavat mielestään parhaista tornipöllöistä taistelijoita.

Soren tutustuu vangiksi jouduttuaan pieneen aavikkopöllöön nimeltä Gylfie. Yhdessä he pääsevät lopulta pakoon ja lähtevät hakemaan apua suojelijoilta. Veli Kludd puolestaan alkaa ihailla vallanhamuajia ja jää heidän luokseen tullakseen sotilaaksi. Suojelijat osoittautuvat tietenkin todeksi, ja lopulta sotaisten kohtausten jälkeen maailmasta tulee taas rauhallinen ja onnellinen. Kludd tosin katoaa, ja kohtalokkaasti kerrotaan, ettei kukaan enää koskaan nähnyt häntä, mutta sekin taitaa olla vain vihjaus jatko-osasta. Legendan Suojelijoistahan perustana on Kathryn Laskyn pitkä kirjasarja, josta löytyisi taatusti aineksia vaikka kuinka moneen elokuvaan.

Pöllöt ovat tyylikkäitä ja elokuvassa riittää tunnetta. Paikka, jonne pikkupöllöt siepataan, sekä lasten huumaaminen ja muu karmea kohtelu saavat myös ahdistumaan. Elokuva yrittää tuoda esille jopa sodan karmeuden: Soren on koko elämänsä ihannoinut sotasankaripöllöä, mutta saa kuulla tämän itsensä suusta, ettei sodassa ole mitään ihannoitavaa. Tämä viesti tosin vesittyy lopputaistelun aikana – sillä taistelu on jälleen ratkaisu ongelmiin – mutta ainakin se on elokuvassa ääneen sanottu.

Tyylikkäästä pöllöjoukosta löytyy monenmoista hahmoa, osa karmivan tyylikkäitä, osa humoristisia. Omia suosikkeja ovat Gylfie sekä lastenhoitajakäärme rouva Plithiver.



Itse näin elokuvan kaksiulotteisena suomenkielisenä versiona. Mieluusti näkisin tällä kertaa 3D-versionkin, vaikken tuosta 3D-tekniikasta niin vakuuttunut olekaan. Niin, ja varsinkin elokuvan näkeminen alkuperäiskielisenä kiinnostaisi, kuten aina. Mukana on nimittäin mm. Helen Mirren, joka on antanut äänensä pahalle Nyra-pöllölle.