Ihan sama minkä värinen – tai sitten ei

Jotkut kai väittävät, että värit vaikuttavat mielialaan. Laitetaan tähän sitten saman tien kauniin punaisia unikoita, jotta kaikki tulevat pirteämmälle mielelle:


Kuva on saatu osoitteesta www.freephoto.com.

Myönnettäköön, että olen luonteeltani aika vakava ja alakuloinen ihminen – ja lähes kaikki vaatteeni ovat mustia. Mutta siihen on käytännöllinen syy – ja sitten se syy, että pidän mustasta.

Toisaalta pidän muistakin voimakkaista väreistä, erityisesti punaisesta ja violetista. Jostain syystä inhokkini on tummansininen. Sitä en mielelläni käyttäisi vaatteissani ollenkaan. En tule ostamaan itse itselleni yhtään tummansinistä vaatekappaletta, ellei makuni muutu radikaalisti tai sitten tuon tummansinisen vaatteen pitää pitää sisällään jotain todella erityistä.

Kotini on monivärinen ja siihen vaikuttaa monikin seikka: toinen ihminen ja se, millaisia tavaroita on sattunut tulemaan vastaan elämän aikana – en nimittäin osaa ostaa sävy sävyyn kaikkea uutena, en halua polttaa niin paljon rahaa sisustukseen enkä toisaalta edes usko, että sillä tavoin saisi sympaattisemman kodin. Jos todella sijoittaisin rahaa huonekaluihin – oikein kunnolla – ostaisin vanhoja huonekaluja.

No, huonekalut harvemmin ovatkaan kovin radikaalin värisiä – väreistähän tässä oli tarkoitus puhua. Niin, mielestäni kotona on hyvä olla värejä. Mustaa kotia en haluaisi, vaikka mustia vaatteita käytänkin. Vaikuttavatko värit sitten mielialaani? Uskoisin, etteivät ainakaan aina, sillä jos masentaa niin silloin masentaa. Muutoin varmaankin kyllä, sillä muutoinhan olisi aivan sama, minkävärisiä tavaroita ostelisin silloin kun ostan.