Saatko uskonnosta näppylöitä? – Kokeile siedätyshoitoa!

Paljon on puolustettu näkemystä, että Suvivirsi pitää säilyttää koulujen kevätjuhlissa ja että joulujuhlissa pitää saada esittää kristillisiä joulukuvaelmia. Mutta nyt teologian tohtori Soili Tiimonen esittää näille asioille perustelun, jonka kaltaista ainakaan minä en ole koskaan kuullut. Ne ovat hänen mukaansa allergian hoidossa käytettävän siedätyshoidon kaltaista toimintaa.

Tiimonen kirjoittaa aiheesta Helsingin Sanomien Sunnuntaidebatissa tänään. Olen hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että monet ihmiset voisivat mielellään päästä eroon ”yliherkkyysreaktiostaan” kaikkea uskonnollisuuteen viittaavaa kohtaan. On järjetöntä, että nostetaan melua vaikkapa siitä, että jollakulla on kaulassaan ristiriipus. Mutta että kaikille annettaisiin Tiimosen kuvaamaa siedätyshoitoa, se on käsittämätöntä.

Tiimonen vertaa allergioiden hoidossa käytettyä siedätystä koulujen uskontokasvatukseen seuraavasti: ”Samankaltaista uskonnon siedätyshoitoa kaivattaisiin monikulttuurisuuden lisääntyessä myös kouluihin ja päiväkoteihin. Niiden juhlista ei pitäisi karsia suvivirren ja uskonnollisten joululaulujen kaltaisia perinteitä. / Myös joulu- ja kevätkirkko sekä uskonnolliset päivänavaukset ovat uskonnottomille vapaaehtoisia. Hyvin hoidettuina niistä olisi apua siedätyskasvatuksessa.”

Olen täysin hämmentynyt. Kuinka tällaista voisi perustella monikulttuurisuudella? Kysymyshän olisi siitä, että kaikille syötettäisiin pakolla kristinuskoa. Eikös se ole yksikulttuurista? Sitä paitsi käsitykseni mukaan maahanmuuttajia ei erityisemmin häiritse se, että suomalaisilla on oma uskontonsa. Heitä eivät haittaa suvivirret, vaan niistä pitävät meteliä syntyperäiset suomalaiset. Ehkäpä Tiimonen pelkääkin, ettei kristinusko pärjää monikulttuurisessa yhteiskunnassa, vai mistä on kyse? Monet täällä tarvitsisivat varmaan enemmän siedätyshoitoa siinä, että kestävät sen, että jollakulla toisella onkin huivi päässä, vaikka itsellä ei ole.

En todellakaan vastusta sitä, että koulussa käsitellään uskontoja. Olen myös sitä mieltä, että suomalaisten on tarpeen olla enemmän perillä kristinuskosta kuin muista uskonnoista, koska kulttuurissamme on niin paljon viittauksia nimenomaan kristinuskoon. Mutta jumalanpalveluksiin ei ketään voi pakottaa, sillä uskonnonharjoittamisen pitää kyllä olla oma asia. Minusta on myös häiritsevää, että kouluissa saa pitää uskonnollisia päivänavauksia, koska nekin ovat aina yhden uskonnon ja näkemyksen mukaisia. Nyt niistä meuhkaa pieni vähemmistö, mutta aika iso joukko alkaisi meuhkata, jos vaikkapa muslimit pitäisivät kouluissa islamin mukaisia aamunavauksia, joissa myös rukoiltaisiin (niin, niissä kristillisissäkin päivänavauksissa nimittäin rukoillaan, vaikka niin ei saisi tehdä).

Ketään ei minusta tarvitse siedättää johonkin uskontoon, sillä se on vain toinen sana pakkosyötölle, eikä sillä ole mitään tekemistä esim. suvaitsevaisuuskasvatuksen kanssa. Järkeä siedättämisessä olisi vain silloin, jos joku on uskonnollisuuden niin traumatisoima, että jokainen uskonnollinen viittaus (esim. kirkon ohi käveleminen) aiheuttaa niin pahan ahdistuksen, ettei normaalielämästä tule mitään. Mutta tuollaisessa tapauksessa siedätyshoidoksi ei voi todellakaan suositella joulukirkkoa, vaan ihminen tarvitsee pitkäaikaista terapiaa.