Jotta joulun odotus ei olisi liian sadunomaista, muistelenpa tässä vähän aikaa sitten lukemaani kirjaa Mafia Export, jonka on kirjoittanut italialainen mafia-asiantuntija Francesco Forgione. Kyllä, Italia-kiinnostukseni sisältää lähes kaiken maahan liittyvän italodiscoa lukuun ottamatta. Aiemmin lukemani mafiaa käsittelevä kirja Gomorra (kirjoittanut Roberto Saviano) keskittyi tarkastelemaan Camorraa, Napolin alueen mafiaa. Kirja oli harmillisen sekava esitys aiheesta, vaikka kiinnostava olikin. Odotin kuitenkin Forgionen kirjalta selkeämpää otetta aiheen kiinnostavuuden lisäksi. Mafia Export onkin helppolukuisempi, vaikkakin lukemattomien mafiamiesten nimet tekevät siitäkin ajoittain vaikeasti seurattavan.
Forgione tarkastelee Camorran, Cosa Nostran (Sisilian mafian) sekä 'Ndranghetan (Calabrian alueen mafian) enemmän ja vähemmän rikollista toimintaa Italian ulkopuolella. (Jos joku nyt ihmettelee, se "vähemmän" rikollinen toiminta sisältää lailliset yritykset - esimerkiksi pizzerian -, joissa pestään rahaa, jota enemmän rikollisesta toiminnasta syntyy.) Mies on tehnyt huolellista työtä, sen verran yksityiskohtaisia hänen kertomansa tiedot ovat. Ikävä kyllä tällaisessa asiassa huolellisen työn tekeminen on johtanut siihen, ettei Forgionella ole enää paljon minnekään asiaa ilman turvamiehiä.
Mitä kirja sitten kertoo mafioiden tekemisistä ympäri maailmaa? No, ainakin sen, että Camorra, Cosa Nostra ja 'Ndrangheta ovat levittäytyneet suunnilleen joka maahan paitsi Suomeen. Sen, että elokuvista tuttu tunteeton tappaminen koston vuoksi on ihan totta. Sen, että yleisimpiä väärennettyjä artikkeleita, joita mafia tuottaa markkinoille, ovat mm. merkkilaukut ja – sähköporat. Sen, että mafiamiehet saattavat elää vankeudessakin leveästi ja johtaa bisneksiään sieltä, riippuu tosin hieman, kuinka se missäkin maassa onnistuu. Sen, että yllättäen huumeita eivät välttämättä salakuljetakaan aina epätoivoisesti rahaa tarvitsevat herkkäuskoiset tai muut huonon ratkaisun tekijät vaan mafiaperheiden vaimot. Sen, että mafioiden vaikutusta on mahdotonta kitkeä yhteiskunnasta, koska sitä tukevia ihmisiä istuu kunnanvaltuustoissa ja yhdessä jos toisessa hallituksessa. Ja senkin, että aika moni mafian mies tuntuu kuitenkin olevan halukas työskentelemään yhteistyössä poliisin kanssa ainakin kiinni jäätyään – tosin se voi johtaa sukulaisten tappamiseen tai muuhun epämukavaan.
Forgionella on nimiä, ei pelkästään asioita ja tapahtumia. Nimiä on tosiaan itse asiassa liikaakin. Ainakin minä menin sekaisin, kuka on keneenkin mafiosoon minkäkinlaisessa sukulaisuus- tai muussa suhteessa. Kirjan lopussa on lisäksi liite, jossa käydään maanosa maanosalta ja mafiajärjestö mafiajärjestöltä läpi, millaista toimintaa milläkin järjestöllä on milläkin alueella, minkänimisiä mafian toimijoita alueella on. Tämän lisäksi Forgione esittelee kymmeniä sivuja pitkän listan, jossa on lueteltu maailmalla kiinniotetut mafiosot. Itse en nähnyt tällä listalla kovinkaan paljon merkitystä tavalliselle lukijalle, sillä eiväthän nuo nimet sano useimmille mitään – ainut mielenkiintoinen asia listaa vilkaistessani oli se, että yksi kiinni jääneistä oli syntynyt täsmälleen samana päivänä ja vuonna kuin minä itse. Ei kovinkaan relevanttia...
On selvää, että järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan on taisteltava. Jotenkin sitä kuitenkin tulee miettineeksi, kuinka tarpeellista jonkun on saattaa itsensä hengenvaaraan kirjoittamalla tällainen teos. Gomorra-kirjan kirjoittajan kohtalo on samankaltainen kuin Forgionen – hän joutui ottamaan turvamiehet jokapäiväiseksi seurakseen jo alle kolmekymppisenä. Yhtä kaikki, kirjoittajat ovat varmasti tienneet, mihin ovat ryhtyneet. Forgionen kirja on kiintoisaa luettavaa, ja se antaa valaisevan kokonaiskuvan mafioiden toiminnasta. Kirjassa olevien liitteiden asemasta/lisäksi olisin kaivannut pientä mafiasanastoa. Itse ainakin jouduin selvittämään muualta merkityksen sanalle kunnianmies. En usko, että sen tarkka semantiikka kuuluu ihan kaikkien muidenkaan tietämykseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti