Kate Winsletin tissien puolesta

Näyttelijä Kate Winsletin tissejä pidetään Kiinassa vaarallisina. Mm. Ilta-Sanomat uutisoi, että Titanic-elokuvan 3D-versiota on maassa sensuroitu siten, että Rosen maatessa sohvalla Jackin piirrettävänä ne kuvat, joissa näemme Kate Winsletin rinnat, on leikattu pois. Huvittavinta tässä on syy sensuuriin: kolmiulotteiset rinnat, vaikkakin vain kuvan illuusiolla luodut, voivat saada elokuvateatterin täyttymään rintoja kohti kurottelevista käsistä – eikä kenestäkään tietenkään ole hauskaa, jos ei saa katsoa elokuvaa rauhassa näiden kurottelevien käsien vuoksi. Ajatelkaa nyt tämä kolmiulotteisena:



Tähän asti kaikki oli huvittavaa. Hermostuin vasta, kun aloin lukea nettikommentteja, joita uutinen oli kerännyt peräänsä. Siellä törmäsin ajatukseen, että koko kohtaus, josta nyt puhutaan, on aivan turha. Aloin välittömästi esitellä miehelleni kohtauksen merkitystä elokuvan kokonaisuudelle ja mies vain täydensi ajatuksiani.

Mutta ensiksi: mikä alastomuudessa on niin kamalaa? Aina puhutaan siitä, että elokuvassa esiintyvän alastomuuden pitää olla elokuvan tarinan tai henkilöiden tai mielellään vaikka koko kokonaisuuden kannalta jollain tavalla merkityksellistä. Myönnetään, että alastomuutta esiintyy usein ihan vaan alastomuuden vuoksi ja että Rosen ja Jackin intiimin kohtauksenkin olisi voinut kuvata näyttämättä rintoja, mutta eikö nyt edes kohtauksessa, jossa piirretään alastonta mallia, saa olla alastonta mallia?

Miksi tuo kohtaus on sitten tärkeä? Ensiksikin se on merkityksellinen Rosen ja Jackin suhteelle. Ainakin Rose on todennäköisesti seksuaalisesti kokematon tarinan alussa. Kohtaus kuvaa sitä koko herkkyyttä, mikä on kahden ihmisen välillä, kun koko ilma väreilee seksuaalista jännitettä, mutta vielä ei ole edetty sänkyyn asti. Kun tämä tapahtuu ihmiselle ensimmäisen kerran, tilanne on erityisen herkkä ja uskon, että juuri siksi se jää sekä Rosen että katsojan mieleen. Kohtaus tavoittaa oikean tunnelman. Rakkaustarina ei olisi myöskään yhtä koskettava, jos Rose ja Jack olisivat suoraan painuneet autokannelle satunnaiseen autoon panemaan.

Lisäksi Rosella on kohtauksessa kaulassaan kaulakoru, joka sysää koko tarinan liikkeelle. Vaikka elokuva seuraa Rosen ja Jackin, kuten myös uppoavan laivan tarinaa, se seuraa myös tuon kaulakorun tarinaa. Elokuvan alussa Titanicin hylylle sukelletaan nimenomaan tuon korun perässä. Hylystä löytyy kuitenkin Jackin Rosesta tekemä piirros, ei kaulakorua. Mutta kyllä kaulakorunkin kohtalo selviää, sillä jo vanhaksi elänyt Rose näkee itsestään tehdyn piirroksen televisiossa ja ilmoittautuu. Lopulta hän paljastaa katsojalle, mitä kaulakorulle aivan lopuksi tapahtuu, mutta vasta elokuvan loppumetreillä. Roselle kaulakoru symboloi elämän suurinta rakkautta ja muistuttaa Jackista ja kaikista hetkistä – mutta varsinkin intiimeimmistä hetkistä – tämän kanssa. Siksi kaulakoru ja Jackin piirros ovat keskeisiä elementtejä elokuvassa paitsi rakkaustarinan myös elokuvan kokonaisrakenteen kannalta – ja kohtaus, jossa Jack piirtää Rosesta alastonkuvan, eräs elokuvan keskeisimmistä kohtauksista.

Mutta olisihan tämän joidenkin mielestä kovin merkityksettömän kohtauksen voinut myös jättää käsikirjoituksesta pois. Ikävä kyllä ilman piirroskuvaa Rosesta koko tarinaa ei olisikaan. Tai ainakin se olisi pitänyt rakentaa aivan eri tavalla. Ikävä kyllä alastomuus ei itsessään tee kohtauksesta merkityksetöntä, vaikka moni niin haluaisikin asioiden olevan – ainakin silloin, jos alaston henkilö sattuu olemaan nainen.