Haluatko esitellä rintasi netissä?

Äkkiä ajatellen luulisi, että netti pursuilee jo liikaakin rintoja, mutta ei sitten: nyt 21. - 27.11. vietetään tissiviikkoa, joka on Sanna-Mari Paakin ja Elina Sorsan pystyyn laittama kampanja. Ideana on saada naisille lisää itsetuntoa ja normalisoida suhtautuminen rintoihin, toisin sanoen tapella sitä vastaan, että rinnat on yliseksualisoitu. Tämä tapahtuu siten, että naiset esittelevät rintojaan netissä hashtagilla #tissiviikko.

Ja taas tuli tämä Siis mitä? -tunne. Lueskelin kampanjasta mm. Iltasanomista, Nyt-liitteen verkkosivuilta ja Twitteristä ja yritin päästä kärryille. En oikein päässyt. On hienoa, että kiinnitetään huomiota siihen, että naiset saattavat joutua ikävän kommentoinnin kohteeksi rintojensa vuoksi. On myös hienoa, että huonoa itsetuntoa muka vääränlaisten rintojensa vuoksi kokevien naisien itsetuntoa yritetään kohottaa. Mutta kaiken keskustelun ja häsäämisen keskeltä on noussut mieleen myös, että tämä on taas niin tätä: naisten pitäisi saada tehdä mitä tahansa, eikä kukaan saa sanoa siihen yhtään mitään.

On totta, että kukaan ei saa huudella, vaikka joku tyrkkäisi rintansa kiinni nenään ja heiluttaisi. Totta on kuitenkin sekin, että rinnat kiihottavat monia ihmisiä seksuaalisesti. Hieman käsittämätön näkemys, joka kampanjan yhteydessä on esitetty, onkin, että koska rinnat eivät ole sukupuolielin, niihin pitäisi suhtautua samalla tavalla kuin esimerkiksi neniin, jotka joidenkin ihmisten käsitysten mukaan ovat ilmeisesti hyvin epäseksuaalisia. Puuttumatta nyt enempää tähän nenäasiaan voisin todeta, että ihmiskehossa on sukuelinten lisäksi osia, joita niin monet pitävät nimenomaan seksuaalisesti kiinnostavina, että on aika lapsellista väittää, että niistä voitaisiin tuo aspekti riisua pois. Ei takapuolikaan ole sukupuolielin, mutta kun oikein muistelen, saattaa olla, että joskus olen sellaisenkin ihmiskehonosan kokenut haluttavana.

No, jokainen saa tehdä mitä haluaa, tisseilleenkin ja niistä ottamilleen kuville myös, olkaa hyvät vaan. Minusta on kuitenkin lähinnä kiusantekoa ja/tai typeryyttä esitellä rintojaan netissä ja sitten sanoa, ettei kukaan saa tehdä rinnoista postatuille kuville mitään, varsinkin kun ihmiset postaavat kuvia, joissa on selvästi haluttu esittää rinnat haluttavina, ei neutraaleina. Eli mielellään ei ensin kerjätä verta nenästä ja sitten itketä, kun nenä vuotaa sitä, vaan ymmärretään, mitä mistäkin teosta todennäköisesti seuraa. Nykyaikaiseen medialukutaitoon kuuluu ymmärtää, että jos postaa jotain nettiin, se voi levitä siellä minne tahansa ja ihmiset voivat käyttää sitä mihin tahansa, vaikkapa kiihottuakseen ja masturboidakseen sen äärellä. Ikävä kyllä katsojan valtaa tyydyttää itseään jonkun tissikuvan äärellä ei voi ottaa pois sillä, että on ihan itse ylpeästi laittanut tissinsä esille nettiin. Siksi en postaakaan kuvaa rinnoistani, mutta jos tämä teksti saa jonkun elimen seisomaan tai kostumaan, saa vetää käteen tai sormettaa aivan vapaasti ihan luvan kanssa.

Yksi asia, mikä tässä tissiviikossa myös häiritsee minua, on ajatus rintojen normalisoimisesta. Ei rintojen normalisointi ole niiden seksuaalisuuden poistamista. Uskallan väittää, että minulla on aika terve suhtautuminen rintoihini. Meillä on hyvät välit, vietämme kaiken aikamme yhdessä, nukumme ihan lähekkäin. Tykkään rinnoistani, ne ovat oikein näpsäkät ja näyttävät seksikkäiltä, jos käytän avokaulaisempaa paitaa. Ja totta hitossa tiedän, mitä teen, jos käytän avonaisempaa puseroa. Lempipaitani on se, jossa rintani näyttävät parhailta. En minäkään halua härskejä kommentteja, mutta haluan, että rinnoistani pitää joku muukin kuin minä itse. (Ehkä olen irstas itseäni tyrkyttävä nainen sitten.) Melkein luulen, että aika moni muukin haluaa rinnoistaan pidettävän. Joskus tuntuukin, että on vaikea päästä naisten pään sisään - ainakaan minä en ymmärrä, mitä naiset haluavat. Pitäisi saada olla seksikäs mutta kukaan ei saisi kiinnittää siihen mitään huomiota. Pitäisi saada huomiota, mutta kukaan ei saisi sanoa mitään.

Itseäni häiritsee myös se, että miesten halua pidetään jotenkin likaisena ja härskinä. On ihan luonnollista kokea rinnat kiihottavina ja haluttavina, monet miehet ja naisetkin kokevat niin. Ei se ole rumaa. Kaikki eivät osaa ilmaista tunteitaan hienotunteisesti, eikä sitä tarvitse sietää, mutta halu sinänsä ei ole likaista.

Kampanjan aloittajat eivät varmaan pidä sukupuolittavasta kielestä, jota tässä postauksessa käytetään. Kirjoitan nyt kuitenkin omasta näkökulmastani, ja minulle rinnat ovat ominaisuus, joka liittyy kiinteästi naiseuteeni, ne ovat naiseuteni kauneimpia ilmentymiä. Ja kuinka kurjaa olisikaan, jos kukaan ei koskaan kiinnostuisi niistä seksuaalisesti. En koe tarvetta normalisoida niitä, koska ne ovat jo ihan normaalit, myös siinä mielessä, että ne herättävät seksuaalista kiinnostusta toisissa ihmisissä.