Kahdessa aikatasossa kerrottu tarina keskittyy ensinnäkin vuoteen 1984, jolloin Saksan liittotasavallassa sijaitsevalla Fehmarnin saarella asuva Lina Heydrich saa vieraakseen Erich Richter -nimisen miehen, joka haluaa haastatella häntä. Kauempana historiassa painopiste on vuodessa 1942, jolloin Reinhard Heydrich salamurhattiin Prahassa. Tarina seuraa niin salamurhan tekijöiden piileskelyä pommi-iskun jälkeen kuin natsien toimia, kun syyllisiä pommi-iskuun ei ala löytyä. Erityisesti Lidicen kylän tuhoaminen ja joukkomurha ovat kuvauksen keskipisteessä.
Lina Heydrich kuvataan naisena, joka sisimmässään tietää oman ja miehensä syyllisyyden natsien hirmutekoihin muttei myönnä sitä kenellekään. Vielä reilut 40 vuotta miehensä salamurhan jälkeen vaimo elää ajoittain kuin hänen miehensä olisi läsnä, kuvittelee näkevänsä Heydrichin ja keskusteleekin tämän kanssa. Sitten hän havahtuu todellisuuteen, ettei miestä enää ole. Jollain tapaa Lina onkin – tietenkin – vaimo, joka on traagisesti ja väkivaltaisesti menettänyt puolisonsa tämän ollessa vasta 38-vuotias. Lina Heydrich itse olisi tuolloin pian täyttänyt 31 vuotta.
Lina on vetäytynyt Fehmarniin meren äärelle, pieneen yhteisöön, jossa saa ehkä jossain määrin olla rauhassa. Erich Richter saa Linaan jonkinlaisen kontaktin, vaikka hänen onkin varottava haastateltavansa kipukohtia. Lopulta tietenkin paljastuu, että Richter on kiinnostunut Lina Heydrichistä myös itsekkäistä syistä.
Vaikka Heydrichien avioliitto ei romaanin mukaan ollut pelkkää auvoa, Linan sitoutuminen mieheensä oli sellainen, että voi hyvin perustein sanoa hänen maailmansa hajonneen tämän kuoltua. Helpompi on kuitenkin tuntea myötätuntoa muita kirjan kärsiviä ihmisiä kohtaan. Salamurhaan osallistuneet piilottelevat turvataloissaan – mm. kirkon lattian alla – mutta pelkäävät, ettei heidän tekonsa johda mihinkään muutokseen, sillä ensin näyttää siltä, että Heydrich ei kuollutkaan attentaatin seurauksena. Sitten yhtä jos toistakin – niin attentaatin tekijöitä kuin muitakin ihmisiä – alkaa huolestuttaa se, että natsien käsissä kuolee paljon viattomia, kun attentaatin tekijöitä ei saada kiinni.
Yksi noista viattomista on Lidicessä asuva tyttö nimeltä Marta. Hänen kauttaan kuvataan natsihallinnon teot: ensin ovat Martan unelmat ja rakastuminen, sitten, vaikka keskitysleiriltäkin on selvitty, vain kotikylä, jossa ei voi maan suolaamisen takia edes viljellä mitään ja jossa kaikki on poltettu maan tasalle.
Toinen mielenkiintoinen tšekkoslovakialaishahmo on Franz Varga, joka sattuu olemaan paikalla, kun attentaatti Prahassa tapahtuu. Hän kokee velvollisuudekseen mennä auttamaan loukkaantunutta Heydrichia, vaikka ei suhtaudukaan tähän muutoin kovin positiivisesti. Toisaalta Varga pelkää veljensä olevan osallinen attentaattiin. Hän edustaa tarinassa jollain tavalla tavallista prahalaista, joka joutuu kuulusteltavaksi, vaikkei ole tehnyt muuta kuin osunut sattumalta paikalle ja joka joutuu näyttämään uskollisuutensa natsihallinnolle, vaikkei tahtoisi olla sille uskollinen.
Rannelan kirja on nopealukuinen mutta se antaa paljon ajateltavaa. Lina Heydrich on hyvä valinta päähenkilöksi. Natsivallan aikaiset tapahtumat eivät ymmärrettävästi jätä naista rauhaan, vaikka niistä on kulunut vuosikymmeniä. Toisaalta Reinhard Heydrich oli Linalle puoliso ja lasten isä, ei Prahan teurastaja, niin kuin monille muille. Paholaisen maineen saaneiden toiset puolet ovat aina kiinnostavampia kuin paholaispuolet. Ja tietenkin kaikkein kiinnostavinta on, miksi joku haluaa seisoa uskollisesti – vielä kun kuolemakin on pariskunnan erottanut – sellaisen ihmisen rinnalla, jonka osuutta niin monien kuolemaan ei voi kieltää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti