Syksyn parhaat ovat pian täällä

Television sarjatarjonta on ollut jonkin aikaa käsittämättömän köyhää, sillä useimmat mielisarjani ovat kesäisin tauolla. Mutta nyt kun lehdet värjäytyvät keltaisiksi ja punaisiksi ja ilma kylmenee, alkaa asia korjaantua. Tässäpä siis teillekin muutama vinkki, mihin aikaa kannattaa syksyn aikana sijoittaa.

Silta 

Ruotsalaisten ja tanskalaisten yhteistuotantona syntyneen Sillan kolmas kausi alkoi sunnuntaina. (Ei hätää, pääsette vielä mukaan, sillä avausjakso on nähtävissä Yle Areenassa ja uusitaan torstaina.) Jos sarja ei ole vielä tuttu, nyt ainakin kannattaa hypätä mukaan.

Kahdella ensimmäisellä kaudella sarjassa olivat keskiössä ruotsalaispoliisi Saga Norén (Sofia Helin) ja hänen tanskalaiskollegansa Martin (Kim Bodnia). Hieman reppanamainen Martin ymmärsi Sagaa, joka on sosiaalisesti todella kyvytön mahdollisesti siksi, että hänellä on Aspergerin oireyhtymä tai jokin sen sukulainen. Sagaa pidetään outona töksäyttelijänä, mutta työssään hän on äärimmäisen hyvä.

Rikokset, joita sarjassa ratkotaan, liittyvät yhtä lailla Ruotsiin ja Tanskaan, ja siksi eri maiden poliisien on tehtävä yhteistyötä. Siksi sarjalle nimensä antanutta Juutinrauman siltaa ajetaan eestaas antaumuksella.

Kolmas kausi alkoi jälleen vakuuttavasti. Murhattuna löytyi tällä kertaa tanskalainen julkilesbo, joka oli ajanut Tanskaan sukupuolineutraaleja päiväkoteja. Saga sai työparikseen tanskalaisen naispoliisin, jonka kanssa työ ei ollut sujua ollenkaan. Traagisen tapahtuman jälkeen kävi selväksi, että tämä työyhteistyö jäisi lyhyeksi. Tilalle tulisi seuraavassa jaksossa nuorempi mies, josta toivottavasti on johonkin - Sagan rinnalle kun ei voi latteaa hahmoa laittaa.

Martinin lähtö sarjasta hieman harmittaa, mutta onneksi Saga on palannut. Hän näyttää meille kaikille, ettei kömpelyys jossain asiassa tarkoita sitä, että olisi onneton tapaus jokaisella elämän osa-alueella. Ja lisäksi hän näyttää, että ulkoisesti tunteeton käytös ei tarkoita, ettei näin käyttäytyvällä ihmisellä olisi tunteita ja ettei häneenkin sattuisi ihan kuin meihin kaikkiin.

Downton Abbey 

Lokakuun 6. päivä alkaa puolestaan Downton Abbeyn viimeinen tuotantokausi. Toivokaamme, että tällä kaudella ketään ei ole tarpeen kirjoittaa traagisesti ulos sarjasta, sillä sarja tosiaan päättyy nyt nähtävien jaksojen jälkeen. (Nimimerkki "En ole vieläkään toipunut Matthew'n (Dan Stevens) kuolemasta, joka oli epäoikeudenmukainen ja julma")

Itse toivoisin onnellista loppua erityisesti Edithin (Laura Carmichael) sekä Annan (Joanne Froggatt) ja Batesin (Brendan Coyle) tarinoille. Edith on joutunut kokemaan turhaa ylimielisyyttä siskonsa Maryn (Michelle Dockery) suunnalta ja olisi oikeus ja kohtuus, että hän saisi elää avoimesti pienen lapsensa äitinä. Anna ja Bates ovat puolestaan koko sarjan sympaattisin pari, jolla on ollut niin paljon vastoinkäymisiä, että niiden loppumisen ajan voisi jo ajatella olevan. Toisaalta myös rouva Hughes (Phyllis Logan) ja herra Carson (Jim Carter) ovat ihastuttava pariskunta, ja heidän häistään tulee varmasti lämminhenkinen tapahtuma. Toivoisin myös, ettei käsikirjoittajatiimi olisi pitänyt tarpeellisena järjestää Lady Violetin (Maggie Smith) hautajaisia. Vanha kunnon matriarkka saisi seisoa tukevasti omilla jaloillaan myös sarjan päättyessä.

The Knick 

17. lokakuuta alkaa HBO Nordicilla ehkä syksyn eniten odottamani sarja, The Knick. Vuosi sitten jäin koukkuun sarjan ensimmäiseen tuotantokauteen yhtä kovaa kuin sarjan päähenkilö Tohtori Thackery (Clive Owen) oli koukussa kokaiiniin.

Steven Soderberghin ohjaama The Knick kertoo sairaalasta 1900-luvun alun New Yorkissa. Ajankohta on hyvin valittu, sillä huippulääkärit pyrkivät koko ajan kehittämään kirurgian menetelmiä, mutta niiden toimivuus on vielä kohtuullisen huono - draamaa leikkaussalissa syntyy siis tämän tästä. Lääkärien välillä on kova kilpailu, eikä kukaan katso hyvällä, kun sairaalaan tulee uusi mustaihoinen, Euroopassa huipuksi kehittynyt lääkäri Algernon Edwards (Andre Holland). Miehen kyvyt ovat mennä kokonaan hukkaan, mutta sitten hän keksii perustaa salaa oman klinikan sairaalan kellariin - mistä ei siitäkään hyvää seuraa.

The Knickissä riittää kiinnostavia hahmoja ja tapahtumia. Cornelia Robertson (Juliet Rylance) on sairaalan johtoryhmässä, jossa ei ole totuttu nuoriin naisiin vastaavissa asemissa - eikä varsinkaan Cornelian kaltaisiin toimeliaisiin naisiin. Sisar Harriet (Cara Seymour) on puolestaan katolinen nunna, jonka harrastuksena on auttaa aborttia tarvitsevia naisia.

Ensimmäisen tuotantokauden ajan tohtori Thackery painiskeli kirurgian ongelmiensa kanssa ja vajosi yhä syvemmälle ja syvemmälle kokaiiniriippuvuuteensa. Viimeisen jakson lopussa ongelma oli jo niin paha, että vain kovat keinot auttaisivat siihen. Ikävä kyllä kovista keinoista selvisi sen verran, etteivät ne tuohon aikaan välttämättä olleet kovin pitkäaikaisesti oloa helpottavia. Kieli pitkällä odotan, kuinka angstista herra Thackeryn elämä on toisella kaudella.