Anna Fekete on kotoisin entisestä Jugoslaviasta mutta ei serbi eikä kroaatti vaan unkarilainen. Hän on asunut Suomessa lapsesta asti, kun hänen perheensä on muuttanut pohjoiseen pakoon sotaa. Asuttuaan välillä muualla Suomessa Anna on palannut Pohjois-Pohjanmaalle saatuaan vakituisen poliiisinviran. Kaupan päälle tulee jälleen kiinteämpi suhde veli Ákosiin, joka ei ole löytänyt paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa aivan yhtä hyvin kuin Anna. Veli on työtön, kieltäosaamaton ja pahasti ainakin alkoholisoitumassa ellei jo alkoholisoitunut.
Työsaralla Annalla on kaksi tapausta taakkanaan. Ensiksikin joku sekopää ampuu haulikolla lenkkeilijöiden päitä hajalle. Toiseksi kurdiperheen tytär Dijar näyttää olevan vaarassa, vaikkei suoria todisteita siitä olekaan helppoa hankkia. Annan ehkä pahin taakka töissä on kuitenkin työpari Esko, joka tuntuu olevan niin rasistinen kuin ihminen nyt vain voi olla. Esko on myös vakavasti alkoholiongelmainen - Anna näkee hänen juovan töissäkin. Muut Annan läheiset työkaverit ovat onneksi mukavia: on Sari, jonka mies tekee matkatöitä ja jolla intohimoa riittää tämän ollessa kotona, ja Rauno, jonka suhde vaimoon on erittäin huonossa jamassa. Hiekkapelto seuraakin melko paljon henkilöidensä ihmissuhdekuvioita. Annan omat ihmissuhdekuviot ovat riittävän sekavat, ettei hänestä saa kiiltokuvamaista kuvaa. Itse asiassa Annan yhden yön suhteet yhden jos toisenkin miehen kanssa - muun muassa entisestä kotimaasta kotoisin olevan naimisissa olevan miehen kanssa - saavat Annan näyttämään kylmältä. Anna ei haluakaan miehiltä muuta, mutta syitä tällaiseen sinkkuelämään ei avata, Anna vaikuttaa vain haluttomalta sitoutumaan. Ehkä hänellä on liikaa riesaa jo muista ihmissuhdeasioistaan. Äiti asuu entisessä kotimaassa ja toivoo lapsiaan kylään, veli huijaa Annaa riutuessaan päihderiippuvuudessaan.
Suomi on juuri se kylmä ja kova maa, josta laulussakin aikanaan laulettiin. Kenelläkään ei ole helppoa. Annalle tuottaa vaikeuksia saada uudesta työstä kiinni ja hänelle tulee uniongelmia. Itse hän kuitenkin kokee, ettei romahtamiseen ole varaa, että virka kaikkoaa saman tien koeajan jälkeen, jos hän ei jaksa työtään. Nämä tunnot ovat varmasti tuttuja aika monille töissäkäyville: pitäisi jaksaa eikä ongelmia saisi tuoda esille. Lisäksi Anna on juuri niitä, jotka eivät oikein tunne olevansa oikeasti kotona missään, kun alkuperäinen kotimaa on kaukana ja siitä on vieraantunut mutta uusikaan kotimaa ei ole aivan oma. Anna puhuu kirjassa paljon unkaria, jota toivoisin osaavani hieman enemmän (taitoni rajoittuvat noin kolmeen sanaan), jotta Annan puheet avautuisivat paremmin. Hiekkapelto tuntee Serbian unkarilaiset, sillä hän on asunut fiktiivisen Annansa entisessä kotimaassa. Anna Fekete onkin varmasti juuri tästä syystä uskottava maahanmuuttajahahmo.
Annan työpari Esko sen sijaan vaikuttaa liiankin stereotyyppiseltä rasistilta. Toisaalta - maailmassa taitaa valitettavasti olla oikeastikin aivan liian stereotyyppisiä rasisteja. Se ei ole yllätys, että Esko muuttaa suhtautumistaan Annaan, sillä näinhän tällaisissa tarinoissa aina käy: skisma muuttuu yhteisymmärrykseksi, joskus jopa rakkaudeksi - tuskin kuitenkaan romantiikaksi tässä tapauksessa, vaikka kirjasarja etenisi kuinka pitkälle. Esko ja Anna ovat joka tapauksessa siinä mielessä kiinnostava parivaljakko, että odotin enemmän heidän väliensä kehittymistä kuin murhaajan paljastumista.
Mutta kyllä murhatarinassakin on vetoa. Loppuratkaisu on melkoisen tavanomainen, mutta se ei haittaa. Sen sijaan Dijarin kohtalo kirjan lopussa tuli minulle yllätyksenä, mikä on sinänsä aika paljon sanottu, koska harvemmin dekkareiden juonissa mikään enää kovin paljoa yllättää - tekstien viehätys perustuu vain soljuvaan kieleen, joka vetää mukaansa, eikä yllätyksiä välttämättä tarvitsekaan, vaikka plussaa ne tietenkin aina ovat.
Ilokseni löysin tämän postauksen ollessa kesken La Masque Rouge -kirjablogin kirjabingon. Pitäähän siihen lähteä mukaan, vaikka voikin olla, etten kesällä saa luettua kovin montaa kirjaa. Mutta bingo innostaa lukemaan monenlaista. Koska Kolibri-kirja on luettu kokonaan kesäkuun puolella, sen uskaltaa hyvällä omallatunnolla laittaa mukaan tähän kesäbingoon. Vedetään siis ruksi dekkariruudun päälle. Lähtekää muutkin mukaan! :)
